Istuminen passivoi kehoa nopeasti, sillä geenimme on yhä viritetty jatkuvaan liikkeeseen. Kun arjen aktiivisuus vähenee, lihakset, luusto ja sydän- ja verenkiertoelimistö heikkenevät. Pienet päivittäiset valinnat – kuten kävely, portaiden nousu ja taukoliike – ylläpitävät terveyttä, energiaa ja vastustuskykyä.
Jos katsot esi-isiämme vain muutaman sukupolven taakse, fyysinen aktiivisuus oli väistämätön osa selviytymistä. Oli metsästettävä, keräiltävä ja tehtävä kovaa peltotyötä, jotta ruokaa saatiin pöytään.
Nykyään tilanne on täysin toinen. Meillä on runsaasti ruokaa, ja elämämme on järjestetty niin mukavaksi, että selviämme suurimmasta osasta asioita liikkumatta. Ongelma on vain se, että biologinen ohjelmamme – geenimme – luulevat yhä, että elämme kivikaudella. Keho on kirjaimellisesti suunniteltu toimimaan parhaiten silloin, kun käytämme sitä. Kun istumme paikallamme liian pitkään, lähetämme keholle signaalin ”lepotilasta”, ja sillä on laaja-alaisia vaikutuksia terveyteemme.
Keho on sopeutumisen mestari. Tämä on hyödyksi silloin, kun treenaamme: lihakset ja jänteet vahvistuvat, ja sydän- ja verenkiertoelimistö kehittyy kestämään suurempaa kuormitusta.
Mutta sopeutuminen toimii valitettavasti myös toiseen suuntaan. Kun olemme epäaktiivisia, keho alkaa vähentää järjestelmiä, joita se ”ei koe tarvitsevansa”.
Ajattele kipsissä ollutta, murtunutta jalkaa. Vain muutamassa viikossa lihakset surkastuvat huomattavasti, koska niitä ei ole käytetty. Tämä biologinen logiikka koskee koko kehoa. Jos et käytä yli 650 lihastasi, ne heikkenevät ja pienenevät. Luut menettävät tiheyttään, ja nivelet menettävät vahvuuttaan, koska ne eivät saa niitä kuormitussignaaleja, jotka pitävät ne terveinä.
Tämä tekee sinusta alttiimman toiminnallisille vaivoille, vammoille ja kroonisille sairauksille. Liike ei siis ole vain kauniita lihaksia varten; se on kehon tapa pitää itsensä toimintakykyisenä.
Kun liikut, käynnistät kehosi sisäisen kuljetuskoneiston – sydän- ja verenkiertoelimistön. Sydän on lihas, joka pumppaa verta, happea ja ravinteita jokaiseen soluun.
Aktiviteetin aikana syke nousee, ja verenkierto voi kiihtyä jopa viisinkertaiseksi lepotilaan verrattuna. Tämä tarkoittaa, että lihassolut saavat enemmän happea ja kuona-aineet kulkeutuvat pois. Myös immuunijärjestelmän hormonit ja vasta-aineet kulkevat veressä.
Aina kun nostat sykettä, annat sydämellesi harjoituksen, joka vahvistaa sitä, ja samalla tehostat immuunijärjestelmääsi parantamalla puolustussolujen kuljetusta.
Liike vaikuttaa myös energiankulutukseen, verensokerin ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyyn, hormonitasapainoon ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Kyse on siis arjen pienistä ja hallittavista valinnoista. Priorisoi ylös nouseminen, valitse portaat, käy kävelyllä tai löydä liikuntamuoto, josta aidosti nautit. Johdonmukaisuus ratkaisee, ja kehosi kiittää sinua jokaisesta askeleesta – niin voitte toimia hyvin yhdessä vielä pitkään.
