Milloin tarkistit arvosi viimeksi? Monilla on kohonneet kolesteroliarvot tietämättään – korkea kolesteroli ei aiheuta oireita, mutta voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Arvot selviävät helposti verikokeella. Tässä artikkelissa kerromme, mitä kolesteroli on ja miten sitä mitataan.
Kolesteroli on elimistössä luonnostaan esiintyvä rasva-aine, jota tarvitaan moniin tärkeisiin tehtäviin. Se osallistuu esimerkiksi solujen rakentamiseen sekä hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. Kaikki kolesteroli ei kuitenkaan ole terveydelle yhtä hyödyllistä. Erityisesti korkea LDL-kolesteroli eli niin sanottu ”huono” kolesteroli voi kertyä verisuonten seinämiin ja aiheuttaa valtimoiden ahtautumista. Tämä lisää muun muassa veritulpan, sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä.
Olet ehkä kuullut kokonaiskolesterolista, joka kuvaa veren kolesterolin kokonaismäärää. Kokonaiskolesteroli muodostuu useista eri osista, joista tärkeimmät ovat:
Kolesterolin arvioinnissa ei kuitenkaan tarkastella vain kokonaismäärää, vaan myös eri kolesterolityyppien välistä tasapainoa. Korkea LDL-kolesteroli voi edistää rasvan kertymistä verisuonten seinämiin ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. HDL-kolesteroli puolestaan auttaa poistamaan ylimääräistä kolesterolia verenkierrosta ja suojaa verisuonia. Siksi kokonaiskuva kolesteroliarvoista on tärkeä sydämen ja verisuonten terveyden arvioinnissa.
Kolesteroli mitataan verikokeella, ja tulokset ilmoitetaan yksikössä mmol/l (millimoolia litrassa). Kolesteroliarvoille on olemassa viitearvot, joiden avulla voidaan arvioida, ovatko tasot normaalit vai koholla.
Kokonaiskolesterolin viitearvot:
Viitearvot voivat vaihdella jonkin verran iän mukaan, ja iäkkäämmillä henkilöillä hieman korkeammat arvot voivat olla hyväksyttäviä:
Jos kokonaiskolesteroli on koholla, lääkäri arvioi tarkemmin, mistä kolesterolityypistä nousu johtuu. Usein mitataan myös triglyseridit, jotka ovat toinen veren rasva-arvo. Kohonneet triglyseridipitoisuudet voivat lisätä valtimoiden ahtautumisen eli ateroskleroosin riskiä.
Kun LDL-kolesterolin määrä veressä nousee liian korkeaksi, rasvaa ja kolesterolia voi alkaa kertyä verisuonten seinämiin. Tämä johtaa valtimoiden ahtautumiseen eli ateroskleroosiin, jolloin verisuonet muuttuvat jäykemmiksi ja kapeammiksi. Verenkierron heikentyessä elimet ja kudokset eivät saa riittävästi happea.
Ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi rintakipu tai jalkojen kipu rasituksen aikana. Hoitamattomana verisuonet voivat ajan myötä ahtautua niin paljon, että veren virtaus estyy osittain tai kokonaan. Tällöin veritulpan riski kasvaa merkittävästi, ja seuraukset voivat olla vakavia tai jopa hengenvaarallisia.
Kolesteroli kulkee verenkierrossa yhdessä verisolujen, verihiutaleiden ja muiden aineiden kanssa. Kun LDL-kolesteroli pääsee tunkeutumaan verisuonen seinämään, elimistön immuunisolut eli makrofagit pyrkivät poistamaan sitä.
Makrofagit keräävät itseensä rasvaa ja muuttuvat niin sanotuiksi vaahtosoluiksi, jotka muodostavat rasvakertymiä verisuonen seinämään. Ajan myötä alueelle kehittyy tulehdusreaktio, jonka seurauksena muodostuu kovettunut plakki.
Jos plakki repeää, verihiutaleet aktivoituvat korjaamaan vauriota. Samalla voi kuitenkin muodostua veritulppa, joka pahimmillaan tukkii verisuonen kokonaan.
Voit itse vaikuttaa kolesteroliarvoihisi monin tavoin.
Stressi ja uni
Pitkittynyt stressi ja unenpuute voivat vaikuttaa hormonitasapainoon ja aineenvaihduntaan sekä sitä kautta myös kolesteroliarvoihin. Riittävä palautuminen, hyvä unenlaatu ja stressinhallinta ovatkin tärkeä osa sydänystävällisiä elämäntapoja.
Joillakin elämäntapamuutokset eivät yksin riitä laskemaan kolesteroliarvoja riittävästi. Tällöin voidaan tarvita lääkehoitoa terveellisten elämäntapojen tueksi. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti yhdessä lääkärin kanssa.
Markkinoilla on monia ravintolisiä, joiden väitetään vaikuttavan kolesteroliarvoihin, mutta kaikkien tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu. Osa valmisteista voi vaikuttaa vain vähän, osa ei lainkaan, ja jotkin voivat olla sopimattomia tai vaikuttaa käytössä olevaan lääkitykseen.
Siksi ravintolisien käytöstä kannattaa aina keskustella lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, erityisesti silloin, jos käytät lääkitystä korkean kolesterolin hoitoon.
